Juu ei, kyllä se aina sen kolme kertaa potkasee ennen kun taputtaa päälaelle ja onnittelee hyvästä matsista. Huono onni siis.

Viime viikon sunnuntaina olin matkalla kotiin bussissa ja laitoin puhelimen taskuun. Otin sen pois vartin päästä, ja kas. Keskellä näyttöä oli kaunis auringon pimennys, kirkkovene tai sitten yksinkertaisemmin sanottuna musta ympyrä. Jotenkin se näyttö siitä siis oli painunut astetta kovemmin eikä näytösä saanut enää mitään selvää. Ei toivoakaan tekstiviestien lukemisesta saatika lähettämisestä. Soittaakin pystyi jos halusi ja uskalsi soittaa sokkona.

No eihän siinä mitään, kotiin päästyä sitten kämppis tuli koputtelemaan huoneen ovelle. Oli yrittänyt kovasti päästä suihkuun mutta kas. Suihkupa ei toiminut. Muuten hanoista kyllä tuli vettä, mutta suihkusta ei mitään. Nothing. Nada. Ei mitn. Ei edes tippaa. Eikä edes sitä suihkuääntä. Ei sitten muuta kun soittamaan vuokraisännälle "soitan korjaajalle joka on siellä huomenna".

Seuraavana huomasin että kas, onpas mulle tullut kirjekin. Lasku. 150€. Maksettava mahd. pian. Loistavaa, eihän sitä uutta kämppää varten olisi rahaa tarvinnutkaan säästää..

Tässä vaiheessa olin jo valmis luovuttamaan, juoksemaan kadulla heiluttaen valkosta lippua. En edes halunnut tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.

No seuraavana päivänä sitten menin puhelinliikkeeseen, pitihän puhelin saada huollettua kun sen vasta vajaa kaksi kuukautta sitten oli ostanut. Kävelin liikkeeseen jossa vartin jonottelun jälkeen kävin melko tiukkasanaisen keskustelun myyjähenkilön kanssa, joka kovasti ensin väitti ettei takuu korvaisi miun puhelinta koska se oli ostettu _alle_ 60 päivää aiemmin. Siinä sitten oli ottanut päähän jo sen verran kauan ja paljon että sanoin muutaman valitun sanan, jonka jälkeen myyjä päättikin sitten ruutua vilkastuaan että joo, kyllä se takuu näköjään onkin voimassa. Puhelin siis lähti korjattavaksi ja sain lainapuhelimen vaatimattoman 50 euron hintaan. Tuon rahan saan onneksi takaisin kun palautan puhelimen liikkeeseen. Jos siis löydän kuitin siitä..